Tiukempi talous – miten voida silti paremmin?

Talous on tiukalla monella tämän kevään, kesän ja epävarmana alkavan syksyn jälkeen. Lomautusten ansiosta pienemmät palkat ovat iskeneet lovea tasapainoon, yrittäjät ovat taistelleet pitääkseen yrityksensä elossa ja usko siihen että kannattaa investoida ja tehdä uusia avauksia on koetuksella. Samalla jokin muukin on muttunut. Se miten ajattelemme itsestämme ja taloudesta on kokenut hurjan ja haastavan syöksykierteen.

Kuka tahansa voi joutua pulaan, kun kulutuksen, liikkumisen ja elämisen muodot eivät enää jatka totuttuja malleja.

Monet uskovat (mm. IMF:n ekonomisti David Furceri blogissaan) että kaikkein heikoimmassa asemassa ovat erityisessä vaarassa jäädä pandemian jalkoihin. Kuka tahansa voi joutua pulaan, mutta kuka tahansa voi myös selviytyä, ja muutos voi olla myös yllättävä mahdollisuus katsoa taloutta ja yhteiskuntaa toisin.

Vaikka sanotaan että raha ei tuo onnea, statusta ja menestystä monesti mitataan ulkoisilla mittareilla. Harvemmin taas puhutaan rahasta keinona elää merkityksellistä elämää. Perinteisen taloustieteen näkemysten mukaan ihminen on itsekäs ja rationaalinen, omaa etua tavoitteleva. Voitto ja tappio ovat kapitalistisen yhteiskunnan kulmakiviä, valitettavasti vain voittajia on vähän ja häviäjiä paljon enemmän. Taloudellisen ongelmat muodostavat herkästi oravanpyörän, josta on vaikea hypätä pois. Varakkailla on myös enemmän turvaverkkoa tehdä taloudellisia virheitä ja silti välttää ankarat seuraamukset.

Taloudellinen ahdinko voi laukaista myös mielenterveyden ongelmia, joiden seurauksena on entistä vaikeampaa tehdä hyviä taloudellisia päätöksiä.

Monet meistä ovat talouden suhteen jossain keskivaiheilla, ei köyhiä mutta ei varakkaitakaan. Meillä on mahdollisuus elää omannäköistä elämää, ja ainakin periaatteessa raha voi mahdollistaa itsensä toteuttamisen. Raha voi tuoda vapautta ja onnellisuuden tunteita, kun se on väline tehdä itselle tärkeitä asioita. Käytännössä kuitenkin liian moni kokee kilpailevansa sekä työssä, taloudessa että sosiaalisessa mediassa rajallisista resursseista. Aina on joku, johon verrata, ja monet kritisoivat itseään armotta, kun kokevat jäävänsä jälkeen siitä, mitä kollega tai ystävä on saavuttanut.

Jos jatkamme näin, kilpailun ja saavuttamisen arvojen toteuttamista, miten käy, kun rahaa ja mahdollisuuksia on entistä vähemmän? Jatkammeko oravanpyörässä juoksemista vai hyppäämmekö siitä pois?

Hyppy tuntemattomaan on pelottava. Tässä kuitenkin muutamia ajatuksia siitä, miltä voisi näyttää armollisempi, tukevampi, hyvinvointikeskeinen yhteiskunta, jossa ihmisen arvo eli olisi sidoksissa taloudelliseen menestykseen. Näitä asenteita on mahdollisuus ravistella ja niitä on suorastaan välttämätöntä kyseenalaistaa, jos haluamme voida hyvin myös tulevaisuudessa. Monet vihan, syyllisyyden, häpeän tunteet, ja itsearvostuksen puute ovat yhteydessä taloudelliseen historiaan, uskomuksiin ja siihen miten niistä on pystytty puhumaan ääneen.

1. Puhu ulkopuoliselle, terapeutille tai psykologille siitä, mitä tunteita oma talous sinussa herättää ja millaisen suhteen haluaisit luoda rahaan. HOT, hyväksymis- ja omistautumisterapia voi esimerkiksi auttaa hyväksymään ja toimimaan nykyisen taloudellisen tilanteen kanssa, vähentäen stressiä ja ahdistusta. Jokaisella on mahdollisuus siirtyä täydellisen paniikin tilasta varovaisen toiveikkuuden puolelle.
2. Kaikissa taloudellisissa tilanteissa on mahdollista mennä kohti itselleen tärkeitä arvoja, pienin tai isoin askelin. Mikä on hyvin nyt? Mikä on se suunta mihin haluaisin mennä? Voiko tämä olla se hetki kun pysähdyn pitkästä aikaa arvioimaan omia tavoitteita.
3. Toisten tuki, kannustus ja pienet ystävälliset teot voivat kantaa isojenkin kriisien läpi. Etsi mahdollisuuksia olla mukana pienissä yhteisöissä. Satunnaisetkin myötätuntoiset teot voivat olla vaikuttavia kohtaamiemme ihmisten elämässä.